PalvelutAjankohtaistaTietoa alastaOrganisaatioJäsenilleTESLinkit

HAKU

 

AJANKOHTAISTA

Kannanotot

6.6.2008
 Kannanotto julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutralitettia selvittävälle työryhmälle

Valtion ja kuntien omistamat liikelaitokset ovat omiaan aiheuttamaan markkinahäiriöitä. EU-komission Tieliikelaitosta koskeva päätös on sovellettavissa kaikkien valtion liikelaitosten ohella myös kunnallisiin liikelaitoksiin, joten liikelaitosmalli ei tulevaisuudessa tule kysymykseen.

Tehokkain tapa palveluiden hankintaan on yksityisten palveluntarjoajien käyttö. Tässä yhteydessä Infra ry haluaa kuitenkin muistuttaa infrapalvelun tilaajia hankintaosaamisen säilyttämisen tärkeydestä.

Markkinat eivät kaikissa tapauksissa synny itsestään, vaan ne on suunnitelmallisesti luotava. Markkinoiden avaamiseen liittyen (esim. rata- ja kuntamarkkina) on luotava esimerkiksi ns. ”alalletulo -urakoita”, joiden urakkakilpailuihin monopolitoimija ei osallistu. Alalletulo-urakoiden on oltava ”oikean tyyppisiä ja kokoisia”, jotta markkinoiden syntyminen varmistetaan.

Lisätietoja toimitusjohtaja paavo.syrjo(a)infrary.fi p. 040 560 1803.

Kannanoton sisältö yksityiskohtaisemmin

Kilpailuneutraliteetti infra-alalla

Suurimmat kilpailuneutraliteettiongelmat infra-alalla esiintyvät radanpidon markkinoilla sekä kuntien teknisen toimen alaisissa töissä. Lisäksi yksittäisiä kilpailuneutraliteettiongelmia aiheutuu mm. epäsymmetrisistä maataloustuista sekä Tiehallinnon lauttaliikenteen hoitamisesta.

Tässä lausunnossa Infra ry pyrkii esiin tuodun ongelman lisäksi esittämään keinoja, jotka ovat omiaan edistämään kilpailuneutraliteettia alalla.

Radanpidon markkinat

Infra ry:n näkemyksen mukaan radanpidon markkinat eivät tällä hetkellä toimi aidosti kilpailtuina.

Ongelma

Valtion omistama Oy VR-Rata Ab saa Ratahallintokeskukselta neuvottelu-urakoita 70 miljoonan euron arvosta. Tämä vastaa noin 30 prosenttia Oy VR Rata Ab:n liikevaihdosta. Samalla Oy VR-Rata Ab kilpailee mm. Infra ry:n jäsenyrittäjien kanssa radanpidon markkinoiden ohella muilla infra-alan markkinoilla ottaen töitä näkemyksemme mukaan liian alhaisilla tarjoushinnoilla hyväkatteisista neuvottelu-urakoista saatujen voittojensa turvin. Mm. Tieliikelaitoksen muodostamisen yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella neuvottelu-urakoista saadun katteen voidaan Tieliikelaitoksen vuosien 2001-2004 tuloslaskelmien perusteella todeta oleva paremman kuin katteen kilpailu-urakoissa.

Näkemyksemme mukaan Oy VR Rata Ab on pyrkinyt suunnitelmallisesti vahvistamaan monopoliasemaansa ostamalla radanpidon ja –rakentamisen markkinoilla toimivia kilpailevia urakoitsijoita sekä suunnittelutoimiston.

Lisäksi Oy VR Rata Ab osallistuu urakkakilpailuihin, joihin sen oma suunnitteluosasto on laatinut urakkakilpailussa käytettävät suunnitelmat (esteellisyys).

Oy VR-Rata Ab:n erityisasema on näin ollen omiaan aiheuttamaan markkinahäiriöitä niin radanpidon kuin muillakin infra-alan markkinoilla.

Kuulemistilaisuuksien taustamuistioon viitaten ongelmat liittyvät lähinnä julkisen sektorin poikkeaviin hinnoitteluperusteisiin, markkinoiden luomiseen kilpailuttamalla sekä avustusten ja tukien vaikutukseen markkinoiden toimivuudessa.

Ratkaisu

Infra ry:n näkemyksen mukaan radanpidon markkina on avattava kokonaisuudessaan avoimeen kilpailuun. Ensimmäisessä vaiheessa tämä tarkoittaa sitä, että Ratahallintokeskuksen on lopetettava neuvottelu-urakoiden käyttö perusradanpidon urakoissa.

Radanrakentaminen ja perusradanpito edellyttävät erikoiskalustoa, jota tällä hetkellä on laajassa mittakaavassa käytössä vain Oy VR Rata Ab:lla. Koska Suomen ratamarkkina on kooltaan varsin pieni ja tarvittava kalusto erityisen kallista ja muuhun infrarakentamiseen soveltumatonta, tulisi Ratahallintokeskuksen/tulevan väyläviraston tilaajana olla velvollinen palveluna myymään työssä tarvittavan erikoiskaluston sitä operoivine henkilöineen urakkakilpailun voittaneelle. Palvelusta maksettavan hinnan tulisi olla kaikille sama ja kaikkien osapuolten tiedossa jo urakkakilpailuvaiheessa.

Edellä mainitun lisäksi ratojen rakentaminen (Oy VR Rata Ab) tulisi näkemyksemme mukaan eriyttää VR-konsernista omaksi itsenäiseksi yhtiökseen.

Kuntien teknisten toimien alaiset työt

Maamme reilussa 400 kunnassa on käytössä mitä erilaisimpia malleja teknisen toimen töiden hoitamiseen (omana työnä, tilaaja-tuottaja –mallilla, kunnallisena liikelaitoksena tai osakeyhtiönä sekä palveluhankintana).

Ongelma

Näkemyksemme mukaan kilpailuneutraliteetti jää toteutumatta tapauksissa, joissa kunnan oma rakentava/kunnossapitävä yksikkö tai kunnan omistama liikelaitos tai osakeyhtiö kilpailee yksityisten palveluntuottajien kanssa samassa urakkakilpailussa.

Infra ry:n näkemyksen mukaan EU-komission Tieliikelaitosta koskeva päätös (konkurssisuoja, yhteisövero) on analoginen ja siten sovellettavissa myös valtion omistamiin muihin liikelaitoksiin sekä kuntien omistamiin liikelaitoksiin.

Kuulemistilaisuuksien taustamuistioon viitaten ongelmat liittyvät lähinnä verotuksen tasapuolisuuteen, julkisen sektorin poikkeaviin hinnoitteluperusteisiin sekä avustusten ja tukien vaikutukseen markkinoiden toimivuudessa.

Ratkaisu

Infra ry:n näkemyksen mukaan selkein ratkaisu edellä esitettyyn ongelmaan on, että kunnan oma rakentava yksikkö tai kunnan omistama liikelaitos tai osakeyhtiö ei osallistu urakkakilpailuihin, joissa on mukana yksityisiä palveluntarjoajia.

Edellisessä kappaleessa kuvattu toimintatapa on käytössä mm. Oulun kaupungissa (Liite 2). Infra ry:n näkemyksen mukaan Oulun kaupungin teknisen toimen töiden avaaminen markkinoille on hoidettu esimerkillisen mallikkaasti.

Näkemyksemme mukaan tehokkain tapa kuntien teknisen toimen töiden hoitamiseen on palveluhankinta yksityiseltä sektorilta. Kunnan tehtävänä ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen liikelaitosmallilla, osakeyhtiönä tai muillakaan malleilla.

Muut yksittäistapaukset

Epäsymmetriset maataloustuet
Maanviljelijöillä, jotka harjoittavat tilaltaan käsin sivutoimista urakointitoimintaa, on mahdollisuus saada valtiolta tukea traktorin lisälaitteiden hankintaan.

Ongelma

Tukea saaneet sivutoimiset viljelijäurakoitsijat kilpailevat päätoimisten urakoitsijoiden kanssa niin halvoilla hinnoilla, että päätoimisten urakoitsijayrittäjien on mahdotonta saada sellaisia töitä, joissa traktoreita käytetään peruskoneina. Ongelma korostuu etenkin talven lumitöissä ja muissakin yksityisille tiekunnille tehtävissä töissä.

Kuulemistilaisuuksien taustamuistioon viitaten ongelma liittyy avustusten ja tukien vaikutukseen markkinoiden toimivuudessa.

Ratkaisu

Infra ry:n näkemyksen mukaan päätoimiset ja sivutoimiset palveluntarjoajat on asetettava urakkakilpailussa samalle viivalle. Tämä tapahtuu joko lopettamalla sivutoimisten viljelijäurakoitsijoiden tukeminen, laajentamalla tukien myöntämisperusteita koskemaan myös päätoimisia urakoitsijoita tai ottamalla epäsymmetrinen tuki huomioon urakkakilpailussa esimerkiksi pisteytyksen kautta.

Lauttaliikenteen hoito
Maamme lauttaliikenteen hoidosta on käynnissä vuosia 2005 -2009 koskeva neuvottelu-urakka, jonka arvo on 95,6 miljoonaa euroa.

Ongelma

Lauttaliikenteen hoitoa ei ole kilpailutettu. Kuulemistilaisuuksien taustamuistioon viitaten ongelma liittyy siis markkinoiden avaamiseen kilpailuttamalla.

Ratkaisu

Maamme väylävirastojen yhdistämiseen liittyen on meneillään selvitystyö, jonka tarkoituksena on selvittää Merenkulkulaitoksen tuotannon järjestämistä tulevaisuudessa. Infra ry:n näkemyksen mukaan selvitystyöhön tulisi sisällyttää myös kysymys lauttaliikenteen hoidosta vuonna 2009 loppuvan urakan jälkeen.



takaisin